sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Pentalan Lenkki 2014


Kilpailun järjestäjän raportti:

13.9.2014 Jo legenraarinen ja perinteikäs Pentalan kisa käytiin pitkäaikaisen pläkän piirittämänä.
Ainostaan aurinkomyrsky oli riepotellut säälittä äitimaa parkaa edellisenä yönä. Onneksi paikallinen surfsponsorimme sponssasi sen verran kisatuulta, max 4 m/s, jotta saatiin Pentalan matkakisa lähtökuoppiin.

Juhannuksen lämmöistä oltiin mukavasti +20 asteen tietämillä syysauringon auvoisessa syleilyssä. Tuuli heräili koillisesta haluten siirtyä aina idän kautta kaakkoon, ja niin se tekikin lopulta Röda Kon tienoilla. Reitti kulkee vastapäivään Pentalaa kiertäen avomerelle Rodä Ko kalliosaarille, josta paluu lännenkautta Espoonlahden rantaan.

20 purjelautailijaa leimasi kisapassinsa: joukossa todennäköisesti tulevaisuuden olympialupauksia ja jo MM kisakävijöitä sekä kansallisia konkareita, unohtamatta EST tallin omia poikia.

Kisälähtö tapahtui noin 12:05. Tilanne Espoonlahdella oli pitkästä aikaa melko tasainen huolimatta eri ajolinjoista. Pikku-Pentalan salmessa tehtiin ratkaisuja ja tuulen säikeiden tulkintaa, jonka tarkimmin käänsivät edukseen Juha Blinikka ja Lehden Seppo vuorotellen piikkipaikkaa. Jotenkin Juha vain sai tuulet vainuttua puolelleen hieman paremmin ja alkoi tehdä eroa: 2013 kisan tylliin Juha karkasi ja johtoveneellä oli täysityö pysyä perässä Rodä Ko:lle. Muut kisaajat ratkoivat reittejään Saaristoravintola Paven Pentalan saaren itäkärjessä. Tässä jo pumpattiin ennen kuin idänpuoleinen tuuli toi apuja. Tasaisuudessaan käytiin erittäinkin viihdyttävää purjelautakisailua.

Kryssissä avomerelle pääsi kruisailufilliksiin, jos maltoi vaan kisalta nautiskella.
Roda Kon surfbaanalla ratkottiin pitkälti saapumisjärjestys maaliin. Lopulliset sijat nakuteltiin myötäisellä pikkumaininki osuudella Pentalan eteläkärkeen.
Tämä pikis söi miestä, jos lauta tahtoi mieluimmin kryssiä, useilla se tahtoi. Ken Pentalan lenkin kiertää saa syystäkin olla ylpeä itsensä ylittämisestä. Tänä vuonna keli oli lempeä.

Maaliin saapumisessa koettiin myös dramatiikkaa sijasta 4 ja 5, loppukirissä maalipoiju meni Beniltä lievästi ohi, ja kiertäminen oikeutti 5:een sijaan. Maalipoiju ylitettiin seuraavassa järjestyksessä:

Kaikki luokat yhdessä
Sija Purje-
numero Nimi. Seura Luokka Riki
(m^2) Aika
1. FIN-6
Juha Blinnikka HySurf RB 12,5 1:34:00
2. FIN-23
Seppo Lehti HySurf RB 12 1:36:00
3. FIN-153 Tero Toivonen HySurf RB 12,5
4. FIN-808 Heikki Reijonen HySurf RB 11
5. FIN-65 Benjamin Blinnikka HySurf RB 9,5
6. FIN-888 Esa Reijonen HySurf RB 10,5
7. FIN-1467 Veikko Alander HySurf RB
12,2
8. FIN-666 Tuomas Toivonen HySurf RB 9,5
9. FIN-52
Mikko Bonsdorff SS RB
9,5
10. FIN-411 Teemu Laitinen KSPS RB 9,5
11. FIN-413 Feodor Gurvits KSPS RB
9,5
12. FIN-412 Anna Arosilta-Gurvits KSPS RB 9,5
13. FIN-111 Pentti Lujanen KSPS RB 9,5
14. SVK-21 Barbara Kubin KSPS RB 8,5
15. FIN-151 Mete Ciragan KSPS RB 9,5
16. X10 Timo Narumo EST RB 11,9
17. FIN-16 Blauberg Kai HySurf RB 9,5
18. FIN- Ismo Heiramo EST KONA 10,2
19. Riku Luukkonen EST RB 8,1
20 75 Teuvo Pekkala TuPu RB 10,7

Juniorit

Sija Purje-
numero Nimi. Seura Luokka Riki
(m^2) Aika
1. FIN-65
Benjamin Blinnikka Hysurf
RB 8,5

Markus Nyman, L -220, Espoonlahdesta on lahjoittanut EST:lle omia palkintopokaalejaan, joista nyt yksi on nyt uusin Pentalan kiertopalkinto. Markushan oli olympiavalmennettava ja osallistui purjelautailun ensimmäisiin esiolympialaisiin (82), muttei jatkanut itse kisoihin.

Uuden kiertopalkintoon saa siis nimensä ensimäisenä Juha. Isosti onnea Juha.

Kilpailutapahtuman tekevät kilpailijat, sponsorit ja turvaveneiden järjestäjät.
Onnea voittajille sekä kaikille osallistujille. Kiitokset EST crew. Kaikkia tukijoita tarvitaan, jotta näitä kisoja voidaan järjestää.

PPR ja Pentalan perinne jatkuu ensivuonna. Tervetuloa myös silloin.

Kiitokset kilpailijoille ja tukijoillemme























keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Lauttasaaren ympäripurjehdus 2014







Oma raportti:

6.9.2014 järjestettiin järjestyksessään toinen "Uuden Ajan Lauttasaaren Ympäripurjehdus".





Aamulla Länsiväylällä oli aivan karmea sumu, eikä tuulta ollenkaan. Kilpailupaikalle HSK:lle saavuttuamme alkoi aurinko paistamaan ja sumu häipymään. Syyskuu ja shortsikelit…uskomattoman lämmintä. Meidän tiimistä kilpailuun saapui pelkästään minä ja Beni. Rautio Sports Teamin Peltolan Andylle meni käyttöön minun vuosien 2011-2013 kisalauta Starboard Phantom 380 (se harmaa, joka on muuten edelleenkin myynnissä) ja Benin Severnen RB 8,5 riki. Dani ja Ale ovat valmistautumassa Espanjan MM-kisoihin Espanjassa. Olisi ollut kiva saada koko Tiimi kisaamaan legendaarista Larun ympäripurjehdusta. Ehkä ensi vuonna…





Kipparikokouksessa kerrattiin kilpailuun liittyviä asioita.."älkää ottako varaslähtöä…" sanoin saman tien Benille, että pitää huolen, että on lähtölinjan takana, sillä kyllä me keritään kuromaan umpeen menetetyt metrit lähdön jälkeen. Kilpailuun osallistui vajaa 30 purjelautaa ja muutama SUPpi lauta enemmän kuin purjelautoja.







Paikalla saapui -80-luvun vanhoja kilpakumppaneita, osa surffaamaan ja osa suppaamaan, mm. Lasse Luoto, Jaakko Rewell, Petteri Behm, Robert Tikkanen, Pekka Tammisto, Marja Salokangas…tuomariveneissä Heikki Loukasmäki, Max Sjöström, Tom Karlemo… Tammiston Pekka oli hoitanut itselleen kisaan pakasta vedetyn näköisen "uuden" Järvisen laudan ja purjeen, jossa oli vielä nähtävissä tehtaan laskokset.







Minulla oli mukana kaksi lautaa; -80-luvun alun DIV II Davidsson ja Starboard Phantom 377 L ja rikiksi olin valinnut painavan, mutta tehokkaan Severnen Code Red 12,5 reiskarikauksella. Beni otti minun Severnen RB 9,5 ja tietty oman laudan Starboard Phantom 377. Ennen lähtöä päätin valita laudaksi 377 L. Vaikutti siltä, että tuulta ei riitä tarpeeksi pyöreäpohjaiselle Davidssonille, siksi tasapohjainen Phantom, joka on paljon helpompi pumpata ja kääntää pläkässä.







Kipparikokouksessa päätettiin, että kaikki starttaavat yhtä aikaa. Lähtölinjalle saavuttuani tuulta oli max 1 m/s. Heti alkuunsa nähtiin, että paaran pään lähtö on paras surffilaudoille; SUPit kerääntyivät styyran päähän starttiveneen tuntumaan. Hiukan ennen lähtöä "ajelehtiva"/ liikkuva tuomarivene aiheutti pientä hässäkkää paarapoijun päässä. He halusivat päästä näkemään poijun päähän lähtölinjan ja mahdolliset varastaneet. Veneen liikkuminen sai lautailijat väkisinkin liikkumaan alaspäin aiheuttaen ketjureaktion. Olin hässäkän alimmaisena ja jouduin varoittamaan takana tulijoita, ettei tulisi purjeiden kaatumisia tms. . Vaikka lähtölinja oli todella paaravoittoinen, Petteri Behm tuli styyralla linjaa pitkin, joka torppasi minun poijun vierestä lähdön. Jouduin odottamaan, että Petteri valui hitaasti linjaa pitkin ja vasta hänen ohitettua, pääsin starttaamaan hiukan myöhässä. Edellä meni ainakin Rado, joka sai parhaan lähdön. Lähtöveneen päästä kuului kaksi äänimerkkiä, mutta purjeiden takaa ei pystynyt näkemään lippuja. Beni starttasi aivan poijulta vähän muiden jälkeen päästen vapaisiin tuuliin.








Ensimmäinen osuus oli vastainen Larun eteläkärkeen (kiertosuunta myötäpäivää). Nousukulmani oli heikompi (raskas riki) kuin Radolla ja jouduin laskemaan hänen ohitse/editse. Larun eteläkärjessä on kaksi saarta, joiden lähellä on paljon kiviä. Mitä lähemmäksi pääsin saaria, nousukulmani lähti nousemaan. Loppujen lopuksi pääsin saarien ohi ja kölin laitettua sisään puikkelehdin näkyvien kivien välistä…huh! Olin varma, että kohta kolahtaa, mutta ei, sieltä mentiin ilman osumia! Tähän paikkaan olisi jatkossa ensi vuoden kilpailuissa hyvä saada kierrettävä poiju. Lujasen Pentiltä meni evä sisään tässä karikossa. Mies kuitenkin jatkoi loppuun saakka kisaamista. Ihailtavaa!































Larun eteläkärjestä alkui pitkä lenssiosuus, joka meni pumpatessa. Olin johdossa, mutta Rado painoi päälle jonkin matkan päässä. Pienemmän 9,5 purjeen pumppaaminen on kevyempää, nopeampaa ja tehokkaampaa kuin 12,5 purjeen, joka on raskasta ja slow motionia, mutta pienenkin puuskan tullessa vauhtiin pääsee nopeammin kuin pienemmällä purjeella ja vauhti pysyy pidempään. Olisi muuten joskus mielenkiintoista lähteä ihan pläkäkisaan /-lähtöön seiskapuolikkaalla…kisaan, jossa ei ole tuulirajoja. Luulisin, että pienen purjeen pumppaaminen olisi tehokkaampaa kuin isomman…














Hiki alkoi valumaan lippiksen alta…hiki ei saa päästä silmiin! Yritin pitää rytmin päällä pumppauksessa, käden syrjällä pyyhin hikeä otsalta, välillä köli sisään ja välillä ulos. Sivuttaissortoa yritin välttää kölin uloslaittamisella ja taas, kun pääsin aivan täysin lenssiä ajamaan, laitoin kölin sisään…pääasia oli, että rytmi säilyi.

SUPit ajoivat lyhyempää reittiä alittaen NJK:n viereisen matalan sillan purjelautojen kiertäessä ja alittaessa Länsiväylän kolmoissillat, joka on reitin hankalin osuus. Radan kiertosuunta katsotaan järjestäjien puolesta juuri näiden siltojen mukaan, jotta kilpailijat pääsisivät ajamaan myötätuuleen siltojen alle.
Minun päästessä silloille tuuli oli täysin selän takaa…onneksi! Pelasin kuitenkin varman päälle ja otin kiinni nostoköydestä ja trabanarusta saaden rikin (luff 606) vielä matalammaksi. Jouduin keskellä siltoja vielä jiippaamaan kerran näin ajaessa. Hyvin meni kuitenkin alitus. Rado otti ehkä vähän kiinni. Näin Benin tulevan samaan salmeen parin muun kanssa. Hyvä poika!














































Yllätykseksi siltojen jälkeen pääsi roikkumaan traboissa, puuskat tulivat Länsiväylän yli. Sain eroa lisää taas Radoon nähden. Kävelysillan alitus meni hyvin ja sen jälkeen seuraavaksi kohti Larun isoa moottoritien siltaa. Nyt pääsi jo ihan kivasti roikkumaan. Rado jämähti kävelysillan luokse. Loppu menikin hyvin vastatuulta ajaen ja trabassa roikkuen (2-3 m/s), mutta kuitenkin oikeaa asentoa etsien kölitappi- tai lenkkikanttausta käyttäen.


















Viimeisen sillan jälkeen näin vasta-auringossa isot poijut aallonmurtajan lähellä. Muistan Sannan sanat kipparikokouksessa: "Maalilinjana on kaksi punaista poijua aallonmurtajan lähellä!" Lähemmäksi päästyäni näin aallonmurtajan lähellä kaksi todella pientä poijua ja aallonmurtajalla samassa linjassa oranssilipun ja ihmisiä. Tässä vaiheessa tiesin ongelmia syntyvän. Onneksi minulla oli reilu johto Radoon. Samaan aikaan maaliin saapui SUPpailijoita, jotka lopettivat melomisen pienten poijujen jälkeen. Ajoin poijujen välistä ja sain hurraa-huudot. Kysyin vielä, että olenko maalissa…sain myöntävän vastauksen. Aikaa oli mennyt kiertämiseen 1 tunti 26 min. Pyysin yhtä siviilisaattovenettä mennä sanomaan seuraaville kilpailijoille, että ajaisivat pienten poijujen välistä. Niin he tekivätkin ystävällisesti.











Seuraavana saapui maaliin Rado ja parin minuutin kuluttua Beni. Jäin poikaa odottelemaan ja kannustamaan hienosta suorituksesta. Kolmantena maaliin 15-vuotiaana ja 50 kiloisena. Ai niin…ajoimme shortsit jalassa, kun oli niin lämmintä. Eikä tullut yhtään kylmä.













Ajoin aallonmurtajien sisäpuolelle, jossa sain kuulla, että SUPpiluokan oli voittanut myös Rautio Sports Teamin Jussi Pekkarinen ja toiseksi oli tullut Jari Laine! Hienoa!







HSK:lla oli hyvät tilat purkaa välineet aivan auton vieressä. Sauna oli lämmin ja suihkutilat ruhtinaalliset. Blue Peterin lohikeitto oli hyvää. Palkintojen jako alkoi muutaman tunnin kuluttua. Palkintojenjaossa saimme kuulla, että muutama kilpailija oli varastanut lähdössä ja siitä oli seurannut diskaus. Radon epäonneksi hän oli yksi näistä. Benjamin nousi toiseksi ja Terrieri kolmanneksi, koska muutama kilpailija oli kaikesta huolimatta ajanut maaliin näille isoille poijuille palaten kuitenkin pikku poijuille päästen maaliin, mutta menettäen sijoituksia. Tuomas Toivonen oli yksi epäonnisista.







Kiitän järjestäjiä kilpailusta ja hyvistä järjestelyistä. Aina on parantamisen varaa ja niin kuin HSK:n kommodori sanoi, että parannusehdotuksia otetaan vastaan.

Niitä ovat:
1. Kipparikokouksessa näytetään selkeästi, mikä on lähtö- ja maalilinja, minkälaisella poijuilla ne merkitään.
2. Lähtö suoritetaan porttilähtönä.
3. Lauttasaaren eteläkärjessä on poiju saarien ja kivien kohdalla, joka tulee kiertää.
4. Saattovene, joka kantaa mukanaan näkyvää lippua, joka ajaa edellä näyttäen reitin.
5. Maalilinja pitää olla selvä (kts. 1.kohta)

Toivotaan, että ensi vuonna löytyy kilpailulle järjestäjä! Kiitos HSK - Rautio Sports - Helsinki Surf Shop - Blue Peter!

Kiitos myös kuvien ottajille ja jakajille, joita olivat mm. Tom Karlemo, Max Sjöström, H.Bryk, Samuli Varjus, Lasse Luoto...


tiistai 9. syyskuuta 2014

Lauttasaaren Ympäripurjehdus - SPLL sivulta

Kilpailusta kirjoitti raportin Sanna Päivärinta SPLL etusivulla:

LAUTTASAAREN YMPÄRI SURFFATTIIN LEPPOISASSA SYYSSÄÄSSÄ

07.09.2014 · by sanna · in Julkaisut, Kilpailut, Kisaraportit, Tapahtumat
Syyskuun kuudes päivä keräsi jälleen mukavan määrän purje- ja SUP-lautailijoita HSK:n (Helsingfors Segelklubb) rantaan, jossa järjestettiin vuosikymmenten tauon jälkeen toinen Lauttasaaren Ympäripurjehdus. Tapahtuman järjestivät tänä vuonna Helsinki Surf Shop yhteistyössä Rautio Sportsin ja HSK:n kanssa. Tapahtumaa sponsoroi surffilegendojen hengessä Hartwall Jaffa.

Tällä kertaa mukaan saatiin mukavasti myös tapahtuman kulta-aikana vesillä mainetta niittäneitä konkareita kuten Lasse Luoto ja Pekka Tammisto, Luoto osallistuen tämän kesän trendiä kunnioittaen SUP-laudalla ja Tammisto tuoden perinteikkyyttä tapahtumaan kölillisellä Järvisellä.

Kaiken kaikkiaan tapahtumaan osallistui 50 kilpailijaa, 23 SUPilla ja 27 purjein. Hyvin kevyttuulinen sää suosi erityisesti suppailijoita, kun purjelaudat saivat nauttia leppoisasta vauhdista auringon paistaessa.

Kaikki kilpailijat lähetettiin matkaan yhteislähdöllä. Nopeimmin radan kiersi SUP-lautailija Jussi Pekkarinen ajassa 1 tunti 7 minuuttia. Nopein purjelautailija oli perinteisen kölilautaluokan Juha Blinnikka, joka selvitti kierroksen aikaan 1 tunti 26 minuuttia. Blinnikka veikin toistamiseen perheensä nimiin kilpailun kiertopalkintopokaalin, sillä edellisenä vuonna kölilautojen nopein oli Juhan poika Daniel. Pekkarinen puolestaan kuittasi jo toistamiseen SUP-luokan voiton.

Kölilautaluokan naisista nopein oli Anna Arosilta-Gurvits. Masters- ja samalla Grandmasters-sarjan voiton vei Ilkka Peltola. Nuoriin osallistui vain Benjamin Blinnikka, purjehtien yleisen luokan toiseksi. Purjelautojen avoimeen luokkaan osallistui vain kaksi kilpailijaa.

SUP-luokan naisten sarjan voiton kuittasi nimiinsä Marja Salokangas. Mastersien ykköseksi suppaili Lasse Luoto ja Grandmasters-sarjan voitti Pekka Vihmari. Nuorten sarjaan oli tässäkin luokassa vain yksi kilpailija Eetu Vihmari, joka sijoittui yleisessä sarjassa kahdeksanneksi.

Tapahtuman uudelleen henkiin herättänyt Tuuli Petäjä-Sirén, jonka kotiseura HSK on, ei päässyt tällä kertaa paikalle äkillisen sairastumisen myötä. Tuuli purjelautailee seuraavan kerran olympialuokka RS:X:n ISAF MM-kilpailuissa, jotka käynnistyvät Espanjan Santanderissa 8. syyskuuta. Samassa kilpailussa myös Daniel Blinnikka purjehtii RS:X-olympialuokassa. Puolet Rion 2016 olympialaisten paikoista on jaossa Santanderissa perustuen kisasijoitukseen, joten panokset kisassa ovat kovat.


Järjestäjät kiittävät suuresti kaikkia tapahtumassa mukana olleita! Erityiskiitokset HSK:n toimitsijoille ja kilpailupäällikkö Heikki Ruuhimäelle samoin kuin muille tapahtuman avustajille.



keskiviikko 27. elokuuta 2014

Danielin päivityksiä elokuun lopulla 2014





Danielia ei ole nähty paljoa tänä vuonna Suomen kisavesillä. Hän sai koulunsa päätökseen Mäkelärinteen Urheilulukiossa 31.5.2014…puolta vuotta aiottua ja suunniteltua myöhemmin. Tämä siirsi alkuperäisiä suunnitelmia puolella vuodella, sillä alun perin hänen oli tarkoitus muuttaa jo tammikuussa Espanjaan treenaamaan pysyvästi.

Sisarukset treenihin menossa. Aleksandra ja Daniel.



Viime talvena Daniel kiersi muutamia RSX World Cupin osakilpailuja ja pienempiä kilpailuja. Hän periaatteessa joutui lähtemään kilpailuihin Suomen talvesta "kylmiltään" ilman vesiharjoituksia; ainoastaan niillä harjoitteilla, mitä hän ehti saada kilpailupaikalla juuri ennen kilpailuja. Ottaen huomioon, että RSX olympialuokka on täysin ammattimaiseen toimintaan perustavaa urheilua, Danielin tuloksetkin keltanokkana olivat sen mukaisia. Kaikesta huolimatta Daniel ei lannistunut vaan halusi jatkaa määrätietoisesti kohti Rion olympialaisia ja niihin liittyviä karsintakilpailuja.

Daniel Turkissa EM-kilpailuissa.



Daniel kilpaili kesä-heinäkuun vaihteessa Turkin RSX EM-kilpailuissa jääden häntäpäähän ja ennen näitä kilpailuja Raceboard EM-kilpailuissa Puolassa sijoittuen kokonaiskilpailun viidenneksi (51 kilpailijaa). Heinäkuun lopussa Daniel muutti Espanjaan harjoittelemaan. Ensin Cadiziin Curro Manchonin oppiin ja sitten suoraan Santanderiin, jossa hän on harjoitellut maailman huippujen ja näiden valmentajien kanssa. Oman kertomansa mukaan hän on löytänyt lisää vauhtia, varmuutta ja ennen kaikkea iloa ajamiseen.

Daniel Raceboard EM:ssä Puolassa.



Santanderissa on syyskuun puolessa välissä RSX luokan maailmanmestaruuskilpailut, jotka ovat samalla ensimmäiset maapaikkakarsintakilpailut Rion olympialaisiin. 18 maata miehissä tulee saamaan ensimmäiset maapaikat. Viime viikolla tarkistin Entry Lististä, että kilpailijoita oli 120 viidestäkymmenestä eri maasta. Tiukkaa tulee tekemään, mutta toivotaan parasta Danielille. Tiedän, että hän tekee parhaansa ja toivotaan, että se riittää ja ehkä onneakin saisi olla mukana Santanderin hankalissa kisavesissä. Toivotaan myös, että välineet kestävät…

Sisarukset välipalalla treenien välissä Santanderissa.


Cadizin purjehduskeskus


Happy family in Santander



Tänään saimme kuulla, että Daniel pääsee suorittamaan asepalvelustaan Puolustusvoimien Urheilukouluun (-joukkoihin) alkaen 29.9.2014. Se mahdollistaan hänen harjoittelunsa ja kilpailunsa jatkossakin!






maanantai 25. elokuuta 2014

Raceboard SM 2014

En ole ehtinyt kirjoittamaan vielä raporttia, mutta se tulee vielä...

Lyhyesti...

Voitin kaksipäiväisessä kilpailussa 8 ajetusta lähdöstä 7 lähtöä; Benjamin voitti yhden lähdön. Kahden vuoden tauon jälkeen voitin Suomenmestaruuden. Kaksi viimeistä Suomenmestaruutta 2012-13 voitti Daniel ja sitä ennen 2008-2011 mestaruudet ovat tulleet minulle. Benjamin oli kokonaiskilpailun 7. ja kevyen luokan 4. .

Tässä tulokset:





Rapsaa tulee huomenna...

lauantai 23. elokuuta 2014

Raceboard SM 2014

LHaminan Vilniemi.




Ensimmäisen päivän saldo: 4 lähtöä 3 - 7,5 m/s tuulessa. Otin 4 voittoa.
Benille ja Severnen RB 8,5lle tuulta oli liikaa tai sitten purje oli tehoton heikkotuulisissa hetkissä. Ben=nro 5; 3.:ssä lähdössä hän sai DNF.



Sunnuntaina jatkuu...

Kuvat Kimmo Hakanen:





keskiviikko 20. elokuuta 2014

Hanko MM-Open 2014





Viime viikonloppuna kilpailtiin Hangon Silversandissa Hyvinkään Surffaajien järjestämässä Hanko MM-Open kilpailussa. Järjestyksessään 32. "eloretki" keräsi kilpailijoita Avoimeen, Raceboard 9,5:een ja aloittelijoiden Rookie Cuppiin.





Lauantain ukkospilvet, pläkä ja lopuksi sade siirrättivät ensimmäisen lähdön aloittamisajankohtaa myöhäiseen iltapäivään. Juuri lähdön hetkellä hetken kevyesti puhaltanut tuuli tyyntyi täysin ja kilpailijoille tuli hikinen urakka pumpata radan läpi, joka onneksi lyhennettiin puolella alkuperäisestä. Näkymätöntä shiftiä shiftin perään totaalisessa pläkässä...hiki valui silmille ja pyöreäpohjainen lauta tuntui kiikkerältä raskaan 12,5 m2 rikin kanssa. Kaikesta huolimatta otin ensimmäisen lähdön voiton nimiini ennen katoavaa kansanperinnettä harrastavan pyöreäpohjaista lautaa ajavaa Tero Toivosta. Benjaminiltä napsahti pläkässä tyhjää pyöriessä kaksi camberiä paikaltaan...toinen toiselle ja toinen toiselle puolen mastoa. Poika harmistuneena palasi rantaan saaden DNF.

Ensimmäisen lähdön maaliintulo. Kuva Jukka Laupiainen.



Pienen tauon jälkeen tuuli nousi 3-4 m/s ja lähdin Phantom 377 L:llä ja 12,5:llä liikkeelle. Pyöreäpohjaisen ajelun jälkeen Raceboard lauta tuntui todella hyvältä. Pääsin johtoon, mutta Beni seurasi minua kuin hai laivaa pysyen 9,5:llä samassa vauhdissa kanssani...3 neliötä pienemmällä purjeella. Ensimmäinen osuus oli pitkä kryssi merimerkille ja Beni ohitti minut ennen sitä jättäen lenssillä vielä minua enemmän. Beni voitti ylivoimaisesti muutamalla minuutilla. Ensimmäisen päivän surffit olivat siinä. Saunaa ja iltapalaa ja nukkumaan.

Toisena päivänä tuuli pläkäsi juuri ennen aiottua ensimmäistä starttia, joten jouduimme odottamaan tuulen suunnan asettumista oikeaan suuntaan ja sen nousemista. Päivän saldoksi kertyi loppujen lopuksi 2 lähtöä 2-4 m/s tuulessa. Voitin molemmat pyöreäpohjaisella Davidssonilla, joka on valmistettu 1981-82...mieluummin olisin kyllä ajanut Phantomilla, mutten uskaltanut riskeerata johtoani. Beni ohitti Teron vähän ennen maalilinjaa lenssiosuudella ensimmäisessä lähdössä.

Toinen lähtö olikin hankala. Starttasimme sivutuuleen. Olin liian lähellä lähtöpoijua ja portti/starttiveneen ajettua lähtölinjaa pitkin törmäsin lähtöpoijuun, joka oli "verkotettu" naruilla. Purjeen alaliikin nappi tarttui verkkoon kiinni ja purje nurin. Sen saatua irti huomasin, että poijun yksi naru oli mennyt lautani yli ja oli mastoon asti kiinni laudan kannessa. Piti työntää lautaa taaksepäin, jotta pääsin irti. Kaatumiseni oli aiheuttanut ketjureaktion ja ainakin 4 - 5 lautaa oli tavalla tai toisella nurin. Loput menivät kovaa vauhtia sivuvastaista kohti ensimmäistä merimerkkiä. Poimin kilpailijoita yksitellen kiinni ennen kääntömerkkiä. Ainoastaan Tero oli ennen minua siellä kääntyessään pitkälle vastatuuliosuudelle. Beni seurasi minun perässäni ennen Hessua. Kaiken järjen mukaan oikean rannan olisi pitänyt nostattaa, mutta rannan lähellä tuuli heikkeni ja aina joutui heittämään styyralle vendan, mutta käännöksen jälkeen tuli aina laskeva shifti. Sijoitukset vaihtuivat moneen kertaan ennen "kryssi"merimerkkiä. Loppujen lopuksi Tero tuli tälle merkille ensimmäisenä ennen minua, seuraavana Hessu ja Veka oli painanut Benin ohitse. Pitkällä sivutuuliosuudella ajoin Teron kiinni ja ennen viimeistä luotoa ohitse. Maalissa ensimmäisenä, Tero toinen, Hessu kolmas, Beni 4. ja lenssillä ohitettu Veka 5. .

Avoimen luokan voittopokaali


Kokonaiskilpailun voitto



Lopputuloksissa olin avoimen luokan 1., kokonaiskilpailun voittaja ja HySurf seuran 2014 mestari (makkaralautaspalkinto jaetaan kauden päättäjäisissä).

Beni sai ensimmäisen voittonsa kilpailuista voittamalla Raceboard 9,5 luokan ja ollen samalla kokonaiskilpailun 3. samoilla pisteillä toiseksi tulleen Tero Toivosen kanssa ja paras juniori.





Kilpailussa jaettiin uusi kiertopalkinto - Markus Nyman L-220:n lahjoittama vanha Länsi-Saksassa voittamansa 1983 palkinto. Suuret kiitokset legendalle!





Loppuun yhteiskuva:




...ja tulokset: